Kuulin tänään yliopistolla uutisen juuri minua varten tarkoitetusta tutkimusprojektista, joka alkaa ensi syksynä. Jos projekti varmistuu ja jos vain pääsen mukaan, niin se tarkoittaa sitä, ettei minun tarvitse missään määrin huolehtia kandini tai graduni aiheesta tai aineisto-ongelmista, vaan saisin tehdä ne osana isomman tutkimusryhmän tutkimustyötä ja vieläpä aiheesta, joka on itselleni hyvin läheinen ja erittäin kiinnostava. No, jäitä hattuun ehkä, kun kaikki on vielä hyvin, hyvin epävarmaa.
Tunteiden ja innostuksen jäähdytyksessä toimi loistavana nollauksena iltapäivän salitreeni ja sen päälle ajettu spinningtunti. Tänään vuorossa oli sykespin 60min, Fressillä tietysti ja jotenkin musiikit olivat tänään niin kohdillaan, että tunnista on vieläkin huippuhyvä fiilis ja tekisi mieli tanssia tässä kotona.
Huomenna lienee luvassa lisää syitä iloon, sillä näyttää siltä, että huomenna on se päivä, kun pääsen ajamaan ulkona ja ihan oikealla pyörällä ensimmäistä kertaa sitten viime vuoden kesäkuun ja polveni tuhonneen pyöräilyonnettomuuden. Odotan huomista kuin kuuta nousevaa, mutta samalla myös aikamoisella jännityksellä. Aika huisia.
Jätä kommentti