Syksy ja uusi harjoituskausi on selvästikin käynnistynyt, sillä tänään pääsin taas tekemään uintitreenin osana ryhmää. Kaakeleiden katselu muiden samanhenkisten ihmisten seurassa on huomattavasti helpompaa ja mukavampaa kuin niiden katselu yksikseen ja kellokin oli jo yhdessä hujauksessa niin paljon, että altaasta oli noustava ja suunnattava pikaisesti kotiin ja nukkumaan. Tai ainakin yrittämään nukkumista, kuten tästä blogiin kirjoittelusta ehkä voi havaita ja päätellä.
Olin ilmeisesti taas onnistunut karsimaan muutaman ongelmakohdan pois uinnistani ja nyt aionkin hokea seuraavissa uintitreeneissä mielessäni kahta sanaa: vasen ja pää, jotta tekniikkani kehittyisi taas edes hieman paremmaksi. Lisäksi tulevista uintitreeneistä odotan kovasti myös sekä lisääntyviä potkuja että välipalaksi uhattuja selkäuintipätkiä. Pikkutyttönä olisin kovasti halunnut uimariksi ja olin varma, että olisin ollut erinomainen selkäuimari. Uimaria minusta ei, kuten kaikki tietävät, milloinkaan tullut, mutta taas pääsen triathlontreenejä tehdessäni palaamaan ajatuksissani ainakin hetkeksi takaisin aikaan 15 vuotta sitten ja kuvittelemaan olevani toteuttamassa sen pikku-Terhin unelmia.
Töiden osalta tänään oli vihdoin uudistuneen ja remontoidun (hienon!) myymälän avajaispäivä ja ihmisille kirjaimellisesti jaettiin urheilua. Alkuviikko oli todella raskas fyysisesti ja myös osin henkisesti, kun töitä sai todellakin painaa, mutta tänään oli sitten uskomattoman palkitsevaa nähdä valmis myymälä ja vastaanottaa ensimmäiset asiakkaat. Itse työpäivä kuluikin yhdessä hujauksessa, vaikka aamulla olo tuntuikin eilisen pitkän päivän jäljiltä melko nuutuneelta.
Kunhan avajaishässäkät on saatu hoidettua pois alta, työkiireet hellittävät hieman ja ensi viikolla palaan myös haistelemaan taas yliopistomaailmaakin kesätauon jälkeen. Lisäksi syyskuun aikana on luvassa hieman triathlonistien harjoitusleiriä, elämäni ensimmäinen puolimaraton ja vaikka ties mitä. Sateisena alkaneeseen syksyyn on siis hauska suunnata odottavaisin ja iloisin mielin. Mitähän kivaa taas huomenna tapahtuisi?
Mitä, et kai sattumoisin ole Ruissaloon tulossa? 🙂 Kävin eilen ostamassa uudet juoksutrikoot ja polttelisi niin.. Urheilukamojen päivitys on tosiaan ihan parasta 😀
Eijei Ruissaloon, täällä Tampereella on puolimaraton 25.9. ja se kiertää tästä melkein meidän kotipihastakin 🙂
Viimeksi, kun olin Ruissalossa, oli äitisi muistaakseni siellä? Siitä on tosin aika monta vuotta jo. Voisit tietty tulla reenaa sinne Tampereen puolikasta varten 😉
Onko noloa myöntää, että mää vanhana stalkkaajana yritin bonagailla sua sieltä Intteristä torstaina, vaikka en ees oikeesti tiedä miltä näytät? Haha ihme stalkkeri, en olis varmaan edes uskaltanut/kehdannut tulla sanoon mitään 🙂 Ja määkin haluaisin olla urheilukaupassa töissä.
Ellu, sitten siitä on jo tooooosi monta vuotta aikaa!
Laura, tervetuloa vaan uudestaankin stalkkaamaan. Olen se kummallinen tapaus, joka puhuu sekaisin turkua ja savoa 😉